Pupuja essuilla

Tein risupupuja kahdelle päiväkodille. Pitkästä aikaa oli mukavaa tehdä kaneja!

Töissä risutöiden tekeminen on siitä ikävää, että pitää yrittää saada työt mahdollisimman nopeasti valmiiksi eikä niitä voi hioa ja viimeistellä yhtään ylimääräistä. 

Ja urakoimalla saa myös kätensä kipeäksi...

Risutöiden "pukeminen" on itselleni uusi idea, vaikka olen niitä muuten tehnytkin vuosikaudet. Kaverin äidin vanhat tyynyliinat pääsivät arvoisensaan käyttöön pupujen ylle.

Kanala-teksti

Lyhyesti ja ytimekkäästi, kanalan oveen kaverille. Tehty samalla tekniikalla kuin kevät-teksti.

Kokeilin vähän tuollaista tikkukirjainmaista fonttia, yleensä teen sellaista kaunokirjoituksen sukuista. Tuli mielestäni oikein kiva! Senverran mukava, että taidan tehdä samantapaisen myös itselle.

Kevät- teksti

Kirjaimet on aika helppoja tai vaikeita tehdä, riippuu miten ne tekee.

Pääsääntöisesti mitä isompia, sen helpompia. Ja irrallisia kirjaimia on helpompi tehdä kuin yhtenäisiä sanoja.

Risuja ja rautalankaa kirjassa neuvotaan miten voi tehdä kirjaimista jotain tiettyä fonttiakin, mutta itse olen aina tehnyt kirjaimia pelkästään vaparilla. Välillä tulee parempia ja välillä huonompia...

Fontin teko onnistuu siten, että tulostetaan kirjaimia tietyllä fontilla. Joko ennen tulostusta tai sen jälkeen suurennetaan ne haluttuun kokoon. Sen jälkeen rautalanka väännetään siinä paperin päällä niin että se tulee oikeaan muotoon. Sen jälkeen kirjain tehdään ihan samalla tavalla kuin muutenkin, tietysti sitä kannattaa jossain vaiheessa verrata siihen haluttuun fonttiin ja painelemalla, lisäämällä tai vähentämällä risua korjata se oikeaksi.

Kirjainten teko on siitä mukavaa, että niihin tarvitaan tosi vähän risuja. Näihin riittää muutama oksa pihapuusta pudonneesta koivusta!

Kevät-sanan teko

1. Rautalangasta taivutetaan sana "noin suurinpiirtein". Mitä pienempää kirjoitusta haluaa, sen ohuempaa pitää rautalangan olla että sen saa edes jotenkuten väännettyä haluttuun muotoon. 

Ohuemmalla rautalangalla kannattaa kiinnittää niitä kohtia jotka eivät pysy kiinni, esimerkiksi tässä kiinnitin K:n puoliväliä, A:ta ja T:n alaosaa.

Tekeminen on huomattavasti helpompaa kun ne pysyvät kiinni eivätkä kokoaikaa liiku. 

2. Itse aloitan tekemisen ensimmäisen kirjaimen puolesta välistä, mutta sen voi periaatteessa aloittaa mistä vaan. Mitä pienempää teksti on sitä pienemmillä ja ohuemmilla risunpaloilla sitä pitää tehdä.

3. Tekstiä painetaan ja muotoillaan työn edetessä. Kirjaimia voi joutua vääntämään rajustikkin jos ne eivät meinaa millään näyttää siltä miltä pitäisi. Käsien lisäksi kannattaa käyttää pihtejä.
 Olin aika suurissa vaikeuksissa ä:n kanssa kun se näytti aivan ö:ltä. Kevöt ei kai ole mikään sana?

Ä:n pilkut olisivat olleet hienommat jos ne olisivat olleet erilliset, mutta epäilin etten saa niin tiukkaan kierrettyä rautalankaa etteivät pilkut putoa irti kun oksat kuivuvat.

4. Valmiissa työssä hiukan häiritsee v:n ja ä:n kiinnityskohta. Taidan vielä kokeilla saako sitä väännettyä suoremmaksi. Sitten vaan kevättä odottamaan!