JOULU-kirjaimet ja kuusi

Sammaleisille joulukirjaimille kävi vähän onnettomasti...niiden oli tarkoitus päästä jouluksi koristamaan joko etuterassia tai sisälle seinää. Ne eivät päässeet kumpaankaan vaan jäivät kaapin päälle kuivumaan.
Mutta eikös Tapaninpäivänäkin ole vielä joulu?

Kirjaimet on tehty styroksista. Leikkasin styroksista ensin puukolla neliöitä jotka sitten muotoilin kirjaimiksi. Vähän tarkemmalla etukäteissuunnittelulla kirjaimista olisi varmasti saanut edes hiukan saman kokoisia...
Sen jälkeen niiden pinnalle on kieputettu rautalangalla sammalta. Leikkasin lopuksi saksilla sammaleen aivan tasaiseksi koska kirjaimet olivat melko pienet ja niiden muoto katosi kun sammal hapsotti.

Väri on aika haalea kun kirjaimet ovat olleet pari kuukautta sisällä. Selvästi sammaltöille paras paikka on olla ulkona jolloin niissä säilyy parhaiten vihreä väri.

Kuvissa rautalanka näkyy paljon selkeämmin kuin oikeasti. Ehkä jo ensijouluna kyltti pääsee johonkin näkösälle, nyt sitä pitää melkein vuosi säilyttää jossain varastossa.

Kuusen teko aloitetaan latvasta päin. Otetaan käteen nippu risuja, joista ensin tehdään latva. Oksia ohennetaan tai lisätään jotta latvasta saadaan tarpeeksi ohut.
Sen jälkeen nipusta erotetaan ylimmäiset sakarat, tässä vaiheessa oksia joutuu lisäämään nippuun.

Loput risut jaetaan puoliksi ja sidotaan löysästi kahdeksi alasakaraksi. Keppi on työnnetty jo alussa risunipun sekaan jolloin sen saa tukevasti kiinni.

Oksanpäihin lisäsin rautalankakiemurat ja kieputin kuusen ympärille hopeanväristä rautalankaa sekä liimasin nappeja kuumaliimalla.

Olen tehnyt samalla tekniikalla kuusen myös mustikanvarvuista. Löytyisiköhän siitä jostain kuvaa vai pitääkö tehdä uusi...

Kaksi sydäntä

Molemmat on tehty samalla tekniikalla. Ensin olen tehnyt rautalangasta sydämen jonka olen päällystänyt noin 2cm paksuudelta koivurisulla. Sen jälkeen olen vain alkanut kiertää risua ja villiviiniä siihen ympärille ja kiinnittänyt sitä rautalangalla.

Villiviinistä kannattaa ottaa aika nuoria versoja koska ne katkeavat herkästi. Tosin sekään ei kauheasti haittaa, rautalangalla voi rakennetta sitoa niin ettei ne törrötä rumasti.

Risuenkeli (uhka vai mahdollisuus?)

Olen samalla "kaavalla" tehnyt paljon pupuja **Klik*. Isoja ja pieniä *Klik**.
Ja sitten tuli mieleen kokeilla enkeliä Äidille joululahjaksi. Itse en ole millään tasolla enkeli-ihminen, mutta kaikkea pitää kokeilla...

Tarkoitus olis laittaa enkelille vielä käteen laulukirja, mutta kun hain enkelin varastosta huomasin etten ollutkaan tehnyt sille käsiä! Eli sille ei sitten tullutkaan laulukirjaa käteen...

Jatkossa on tälläisen tekee, niin ehkä sille kannattaisi tehdä hiukan pienempi pää, ja siivet vois olla "tuplasiivet". Ja sitten ne kädet tosiaan, nyt siitä ei oikein tiedä onko se mehiläinen vai mikä.

Pahoittelen kuvaa, se ei ole esteettisesti kovin kaunis...:)

Ja pari kranssia kukan asemasta kun kerran kylään on menossa.
Ylempi villiviinistä ja olen suihkaissut siihen hiukan valkoista maalia ja liimasin muutamia kirkkaita muovihelmiä.
Laitan mukaan myös kaksi vaihtoehtorusettia, ruskean pitsisen ja valkoisen jotta voi tarvittaessa vaihtaa jos ei sovi väreihin.

Alempi on lehtikuusta ja mielestäni se on niin koristeellinen ettei tarvitse mitään muuta kuin rusetin. Vaikka yleensä mummot tykkäävät kun on paljon koristetta ja kimallusta

Havupukki "Pentti"

Havupukki on aika helppo ja nopea tehdä. Ja varsin näyttävä pihakoristus.

 "Pentin" luuranko. 

Kaulaa "nostettiin" myöhemmissä malleissa hiukan pystymmäksi. 

Kehikon tärkein tehtävä on pitää pukki pystyssä joten muuten rakenteella ei ole suurta väliä.

Pukkia oli helpointa työstää pöydällä jolloin työkorkeus on parempi kuin kontillaan lattialla. 

Havut yksinkertaisesti kiinnitetään rautalangalla kehikkoon. 

Itse tein ensin jalat, sen jälkeen rungon ja viimeiseksi pään. Sarvet kiinnitetään päähän/niskaan. 

Jos rakenne näyttää hassulta kannattaa vaan lisätä havua ja katsoa kauempaa muotoa.

Ison pukin rakennus olikin vähän haastavampaa. 

Tilattiin "hiukan isompi runko" ja saatiin kirahvin kokoinen pukki!

 Kuvan ottamisen jälkeen mahaan viritettiin kanaverkkoa että vatsaa saatiin nopeasti paksummaksi. 

 Tässä vähän näkee mittasuhteita...

Pään ja sarvet tein jakkaralla seisten.

Valmis iso pukki kuljetettiin paikalleen traktorin etukauhassa pienet matkasivat auton peräkärryssä.

 Valmiina paikallaan Lapuan Vanhassa Paukussa.

Iso "kuusi" havuista

Kilpailija tuijille ruukuissa!

Muutama vuosi sitten mietittiin työkaverin kanssa mistä saataisiin halvalla tuijia kun ruukkua mihin niitä olisi pitänyt laittaa talveksi oli niin paljon. 

Ja tuijissa on vielä sekin huono puoli, että ne pitää peittää kevättalvella ettei ne rusketu ja peiteltynä ne ei ole kovinkaan kauniita.

Sitten keksittiin tälläinen malli. 

Tämä kuusi on todella nopea tehdä, joten niitä tekee helposti suuremmankin määrän.

Näissä kuvan kuusissa kokeilin kuusenoksien sekaan marjakuusta kun niitäkin oksia oli, mutta parhaita "pikakuusia" tulee ihan pelkästä kuusesta. Marjakuusi on hiukan liian "hapsuista" omaan makuuni.

Ohjeet:

1. Paina tukevia kuusenoksia keskelle ruukkua pystyyn "ympyrän muotoon". 

Ruukun koosta riippuen noin 10-15kpl. Oksien pituus on kuusen korkeus.  

Sitä leveämpi ja tuuheampi tyvestä tulee mitä enemmän oksia on. 

Mitä isompi ruukku sen jykevämpiä oksat saavat olla! 

2. Kiinnitä oksat rautalangalla yhteen aloittaen latvasta. Ne pysyvät hyvin pystyssä ilman mitään tukirakennelmaa kunhan ne on työnnetty multaan.

3. Kieputa rautalankaa koko matkalta. Jos kuusi kapenee liikaa tai on muuten epätasainen lisää havua siihen mihin tarvitaan ja kiinnitä rautalangalla.

4. Siisti lopuksi oksasaksilla ylimääräiset hahtuvat, ja viimeistele ruukut laittamalla ruukkujen pintaan havuja.

Kranssi lehtikuusenoksista

Lehtikuusi on materiaalina todella kaunista. 

Sitä on vaan harmittavan harvoin saatavilla eikä kovin isoja määriä joten toistaiseksi olen tehnyt siitä vain kransseja. 

(Tämä yksilö on kuitenkin kaverin tekemä!)

Pohjana on koivurisukranssi jonka päälle lehtikuusenoksat on kiinnitetty rautalangalla.

...Valokuvaamisen sietämätöntä keveyttä...Ainoa tarkka kuva on tälläinen...

Joulukuusi sammaleesta

 Työkaverin tekemät ihanat sammalkuuset:

Ne syntyivät sivusta katsottuna suurinpiirtein näin:

Paparista tehdään ensin kartio. Kaveri teki sen vanhasta puhelinluettelon sivuista ja rautalangasta. Kartiosta ei kannata tehdä kauhean isoa, koska sammal suurentaa sitä monta senttiä.

Kartion pohjaan kiinnitetään tukeva tikku. 

Kartioon kiinnitetään sammalta kieputtamalla tiukasti rautalangalla. 

Ruukkuun kannattaa laittaa pala kukkasientä jossa tikku pysyy kunnolla pystyssä. 

Pinnan voi viimeistellä jäkälällä sammaleella, meriheinällä tms. 

Malli oli jossain englanninkielisessä vanhassa joululehdessä, nimi ei jäänyt mieleen.

Pitää tehdä näitä ensitilassa, senverran kivoja ovat! 

En kysynyt aikooko lakata näitä, mutta ehkä se estäisi sammaleen varisemista.

Taustalla juurikranssi 

http://risuhattu.blogspot.fi/2014/11/juuri-kuten-haluatte-sydan-ja-kranssi.html

Juuri kuten haluatte (Sydän ja kranssi)

Juuret ovat vähän sellaista harvinaista herkkua verrattuna vaikkapa koivurisuihin joita saa joka joka paikasta. Töihin tuli paljasjuurisia taimia joista pitää leikata juuria pois. 

Mietin juurikasan vieressä että vienkö pois vai otanko talteen, ja tälläisiä niistä sitten tuli:

Kranssissa on pohjana koivurisukranssi, ja juuret on aseteltu nippuina pohjan päälle ja kiinnitetty rautalangalla sieltä täältä. Juuret ovat parhaimmillaan kun niiden "harsomaista" rakennetta ei liikaa koita rajoittaa.

Sydämessa on pohjana rautalangasta väännetty sydän, jonka päälle juuret on kiinnitetty.

Joulukuusia risuista

Moderni joulukuusi

"Pötkökuusi"

Lumiukko jäkälästä

Tämä lumiukko (tai ehkä enemmän akka!) pysyy hyvänä koko talven paikka ei olisikaan pakkasta, 

ja pysyy vielä sen jälkeenkin. 

Tämä kaveri on jo kolme vuotta vanha, se on kesät viettänyt yhden hallin takana, ja syksyllä se on kaivettu esiin ja hiukan lisätty jäkälää... 

Se tehtiin suurinpiirtein seuraavasti: Kanaverkosta tehtiin 3 palloa. Pallon pinnalle laitettiin noin puoleen väliin asti jäkälää, ja sisäosaan rutistettiin sanomalehteä. 

Tämän jälkeen pallo täytettiin loppuun jäkälällä. Kun kaikki pallot olivat valmiita, ne ommeltiin toisiinsa kiinni rautalangalla. Keskelle täynnettiin "selkärangaksi" muutama harjateräs pätkä. 

Hattu on SPR:n kirpparilta ja spreijattu mustaksi, nenä työkaverin kotoa harjanvarresta ja nappisilmät on kiinnitetty rautalangalla suoraan kanaverkkoon kiinni.

Maahan lumiukko on vielä kiinnitetty parilla rautakoukulla ettei se kaatuisi tuulessa ja tuiskussa!

Ukon korkeus on noin metri, mutta pallojen kokoa pienentämällä tai suurentamalla saa juuri sen kokoisen lumiukon kuin haluaa.

 Maailman matkaaja lähdössä kohti uusia seikkailuja.

Tämän talven päivystyspaikkana on yhden päiväkodin piha, ensitalvena taas jossain ihan muualla...

Jäkälä tai sammalsydän (+ kranssi)

Jäkälä ja sammalsydämet on todella helppoja tehdä. 

Sammalsydän kannattaa kiinnittää ulos, jäkäläsydän sopii myös sisälle.

Samalla tekniikalla olen tehnyt myös tähtiä.

Tarvikkeet:

kanaverkkoa, mitä pienisilmäisempää sen parempi

sivuleikkurit

jäkälää/sammalta

(rautalankaa)

Työohjeet:

1. Leikkaa kanaverkosta kaksi sydäntä. 

"Neulo" rautalangalla sydämet kiinni, jätä täyttöaukko. Sydämen voi kasata myös pelkästää pyörittelemällä verkon leikkausreunoista jääneillä piikeillä.

Jopa neliönmuotoisesta palasta saa paineltua sydämen jos ei jaksa käyttää aikaa verkon leikkaamiseen...

2. Ota sammaleesta "levyjä" ja laita niitä sydämen sisään vihreä puoli ylöspäin. 

Sammaleesta voi leikata ruskeaa osaa pois jos sitä on kovin paljon!

3. Kiinnitä täyttöaukko. 

Painele sydän oikeaan muotoon. 

Jos pinta on epätasainen tai ruman värinen, niin sitä voi korjata työntämällä sammalta kanaverkon reijästä. Apuna voi käyttää esim. tylppää oksaa.

4. Jäkäläkranssin voi lakata suihkutettavalla lakalla kun pinta on hiukan kuivunut. 

 Sammalkranssi

Jätepaloista olen tehnyt kransseja seuraavasti: 

Kanaverkon päälle laitetaan sammalta, verkko kiinnitetään pötköksi, päät yhdistetään ympyräksi joko rautalangalla tai verkon piikeillä, ja painellaan kranssi ympyräksi. 

Todella helppoa!

Kori villiviinistä

Villiviini on mukava materiaali, toimii hyvin samalla tavalla kuin riippakoivu, ja tykkään erityisesti sen väristä. Väri on kauniin vaalean ruskea. Valmiin korin päälle on helppoa tehdä päällystys, kun kori on niin tukeva. Koreja saa kierrätyskeskuksista yms.

Samalla tavalla koreja voi päällystää myös risuilla.

Kori kestää käytössä pihalla useamman vuoden.

Tarvikkeet:

Valmis metallilankakori

Rautalankaa (puolalankaa)

Pihdit

villiviinistä nuoria taipuisia versoja

Teko-ohje:

1. Kaksinkertaisesta puolalangasta kiinnitetään sidontalankoja joka kulmaan, ja pitkälle sivulle kaksi, lyhyille riittää yksi. Korin "punominen" aloitetaan niin, että käteen otetaan noin 5-10 versoa (pituus noin 1,5m pidempiä on vaikeaa hallita!). Niiden päät työnnetään korin sisälle, ja aletaan rautalangalla kiinnittämään versoja koriin. Kädellä kannattaa "silittää" pintaa tiukaksi, ja joka kerroksen jälkeen painetaan kiinnitettyjä versoja alaspäin että ne saadaan tarpeeksi tiukalle.

2. Mitä paksumman nipun versoja laittaa sitä paksummat kerrokset ovat. Uusia versoja lisätään samoin kuin risukranssissa, päät voi työntää korin sisäpuolelle.

Kun sidontarautalangat loppuvat, lisätään uutta rautalankaa. Punontaa jatketaan yläreunaan asti.

Reunasta saa siistin kun yhdellä rautalangalla ompelee reunan päälle nipun versoja. 

3. Harottavia versoja voi lopuksi siistiä oksasaksilla. Jos koriin haluaa pohjan, kannattaa se aloittaa pyörittämällä versoja reunoilta keskelle. Ihan keskikohdassa riittää yksi verso, nipun kiinnittäminen siististi voi olla hankalaa. Villiviini katkeaa helpommin kuin riippakoivu, mutta vaikka verso katkeaisikin saa sen rautalangalla kiinnitettyä kohtuullisen hyvin.

Jos koriin haluaa istuttaa jotain, kannattaa se vuorata muovilla että se olisi pitkäikäisempi.