Jäkälä tai sammalsydän (+ kranssi)

Jäkälä ja sammalsydämet on todella helppoja tehdä. 

Sammalsydän kannattaa kiinnittää ulos, jäkäläsydän sopii myös sisälle.

Samalla tekniikalla olen tehnyt myös tähtiä.

Tarvikkeet:

kanaverkkoa, mitä pienisilmäisempää sen parempi

sivuleikkurit

jäkälää/sammalta

(rautalankaa)

Työohjeet:

1. Leikkaa kanaverkosta kaksi sydäntä. 

"Neulo" rautalangalla sydämet kiinni, jätä täyttöaukko. Sydämen voi kasata myös pelkästää pyörittelemällä verkon leikkausreunoista jääneillä piikeillä.

Jopa neliönmuotoisesta palasta saa paineltua sydämen jos ei jaksa käyttää aikaa verkon leikkaamiseen...

2. Ota sammaleesta "levyjä" ja laita niitä sydämen sisään vihreä puoli ylöspäin. 

Sammaleesta voi leikata ruskeaa osaa pois jos sitä on kovin paljon!

3. Kiinnitä täyttöaukko. 

Painele sydän oikeaan muotoon. 

Jos pinta on epätasainen tai ruman värinen, niin sitä voi korjata työntämällä sammalta kanaverkon reijästä. Apuna voi käyttää esim. tylppää oksaa.

4. Jäkäläkranssin voi lakata suihkutettavalla lakalla kun pinta on hiukan kuivunut. 

 Sammalkranssi

Jätepaloista olen tehnyt kransseja seuraavasti: 

Kanaverkon päälle laitetaan sammalta, verkko kiinnitetään pötköksi, päät yhdistetään ympyräksi joko rautalangalla tai verkon piikeillä, ja painellaan kranssi ympyräksi. 

Todella helppoa!

Kori villiviinistä

Villiviini on mukava materiaali, toimii hyvin samalla tavalla kuin riippakoivu, ja tykkään erityisesti sen väristä. Väri on kauniin vaalean ruskea. Valmiin korin päälle on helppoa tehdä päällystys, kun kori on niin tukeva. Koreja saa kierrätyskeskuksista yms.

Samalla tavalla koreja voi päällystää myös risuilla.

Kori kestää käytössä pihalla useamman vuoden.

Tarvikkeet:

Valmis metallilankakori

Rautalankaa (puolalankaa)

Pihdit

villiviinistä nuoria taipuisia versoja

Teko-ohje:

1. Kaksinkertaisesta puolalangasta kiinnitetään sidontalankoja joka kulmaan, ja pitkälle sivulle kaksi, lyhyille riittää yksi. Korin "punominen" aloitetaan niin, että käteen otetaan noin 5-10 versoa (pituus noin 1,5m pidempiä on vaikeaa hallita!). Niiden päät työnnetään korin sisälle, ja aletaan rautalangalla kiinnittämään versoja koriin. Kädellä kannattaa "silittää" pintaa tiukaksi, ja joka kerroksen jälkeen painetaan kiinnitettyjä versoja alaspäin että ne saadaan tarpeeksi tiukalle.

2. Mitä paksumman nipun versoja laittaa sitä paksummat kerrokset ovat. Uusia versoja lisätään samoin kuin risukranssissa, päät voi työntää korin sisäpuolelle.

Kun sidontarautalangat loppuvat, lisätään uutta rautalankaa. Punontaa jatketaan yläreunaan asti.

Reunasta saa siistin kun yhdellä rautalangalla ompelee reunan päälle nipun versoja. 

3. Harottavia versoja voi lopuksi siistiä oksasaksilla. Jos koriin haluaa pohjan, kannattaa se aloittaa pyörittämällä versoja reunoilta keskelle. Ihan keskikohdassa riittää yksi verso, nipun kiinnittäminen siististi voi olla hankalaa. Villiviini katkeaa helpommin kuin riippakoivu, mutta vaikka verso katkeaisikin saa sen rautalangalla kiinnitettyä kohtuullisen hyvin.

Jos koriin haluaa istuttaa jotain, kannattaa se vuorata muovilla että se olisi pitkäikäisempi.

Kynttiläasetelma

Astian pohjalle on laittettu kuivakukkasientä johon kynttilä on työnnetty pystyyn. 

Sen jälkeen sienen päälle on aseteltu sammalta tai jäkälää. 

Niiden päälle on liimattu kuumaliimalla kuivattuja ruusunkiulukoita.

Kynttiläasetelma on koriste, en suosittele polttamaan kynttilää!

Risukranssi "keskikiekuralla"

Testasimme työkaverini kanssa ohjeita uudesta risukirjasta nimeltä Kaunista koivurisusta. 

Tämä kranssi on työkaverini tekemä.

Teko-ohje risukranssille

Peruskranssipohjaa voi käyttää pohjana kaikissa risu- ja havukransseissa. 

Ja periaatteessa se on itsessäänkin jo valmis kranssi, puuttuu vain rusetti ja koristeet! 

Tarvikkeet:

rautalankaa ns. puolalankaa

oksasakset

koivurisua

hanskat

1. Kranssi aloitetaan leikkaamalla risuista n. 25cm pituisia pätkiä. 

Pätkiä kerätään käteen muutama kymmenen ja nippu sidotaan keskeltä. 

Lankarulla jätetään kranssiin kiinni, ei siis leikata lankaa poikki. 

Rautalankaa kuljetetaan kokoajan mukana työn edetessä.

2. Lankaa aletaan pyörittämään oksanipun ympärille. Noin 5cm ennen nipun päätä lisätään mukaan risuja uusi nippu. Ne saa helpoiten jäämään kiinni kun nipussa olevia oksia vähän levittää ja oksanipun päät työntää jo sidotun osan sisälle. Jatketaan rautalangan kieputtamista oksien ympärille.

Samalla kun lankaa kieputtaa, kannattaa oksia jo taivuttaa ympyrälle. 

Näin kranssin muoto tulee helposti.

3. Oksia lisätään työhön niin kauan, että kranssi on halutun kokoinen. 

Kun haluttu koko on saavutettu, niin kranssi sidotaan ympyrälle. 

 4. Rautalankaa pyöritetään kranssin ympärille niin kauan, että kranssista tulee tiivis. Jos kranssia haluaa paksummaksi, niin siihen pystyy helposti lisäämään oksia työntämällä oksanpäät kranssissa olevien rautalankojen alle ja taas pyörittämään oksien päälle rautalankaa. Näin jatketaan niin kauan, että kranssi on sopivan paksuinen.

Lopuksi harottavia risuja voi leikellä oksasaksille siistimmäksi.

Kranssipohja on valmis!

Minulla on tapana pyöritellä risuaskartelujen lopuksi lattialla olevasta risuroskasta kranssipohjia myöhempää käyttöä varten. 

Risusydän ruukussa

Risusydän ruukussa. Kuvan ruukku on kyllä sydämelle ihan liian pieni. :)

Malli kirjasta Kaunista koivurisusta kirj. Tarja Heikkilä

Iso pajupallo

Pallo lähti tarpeesta saada "jotain isoa, ilmavaa ja harvaa 220cm ruukkuun". 

Tälläinen siitä sitten tuli, pallon halkaisija n. 150cm.

Palloja voi toki tehdä pienempiäkin, silloin pajunkaan ei tarvitse olla älyttömän järeää.

Tarvikkeet: 

Oksasakset eli sekatöörit, pihdit ja rautalankaa. 

Lisäksi ehdottomasti hanskat ja tarvittaessa isommat oksasakset pajujen katkaisuun. 

Koripajun menekkiä on hankalaa arvioida, riippuu siitä kuinka tiheän pallosta haluaa.

Pajut joista pallon tein olivat tuoreita. Itse en ole käyttänyt töissä kuivattua pajua, onnistuu liotuksen jälkeen varmasti hyvin siitäkin. Jos koripajua ei ole saatavilla, koittaisin jostain muusta suht jämäkästä mutta taipuisasta pajusta josta saa tarpeeksi pitkiä "piiskoja".

Jos pajuissa on lehdet pitää ne repiä pois. Onneksi koripajusta lehdet lähtee helposti pyyhkäisemällä. Ohuimmat latvat kannattaa myös katkaista pois, ne ovat turhan taipuisia ja katkeavat kun oksia pitää taivuttaa.

Aloitin työn kiinnittämällä yhteen kolme pajua "pötköksi" jonka pituus oli n. 2m. Pajut kannattaa laittaa eripäin, ei siis tyvipäitä kaikkia samaan suuntaan.

Kun pajuja kiinnittää toisiinsa kannattaa laittaa ne niin, ettei jatkoskohtia tule yhtä enempää samaan kohtaan koska muuten liitospaikka murtuu. 

Kun pötkö oli tarvittavan pituinen, käänsin ne suht varovasti ympyräksi. Jalalla voi pitää kiinni keskikohdasta ettei se murru. 

Helpointa on jos saa kaverin taittamaan toista päätä keskelle!

Pajuympyrää voi koittaa varovasti taivuttaa ympyräksi jos se on lähinnä soikio. Jos pötkylä murtuu, kannattaa murtumakohtaa kiinnittää ehjää pajua joka sitoo rakennetta.

Pajupötkö kiinnitetään ympyräksi reilulla rautalangalla. Näitä ympyröitä tarvitaan vähintään 5. 

Helpointa pallon kasaaminen on, jos ympyrät ovat kaikki saman kokoisia, mutta vaikkei ihan olisikaan, niin "lähes pallo" siitä tulee silti!

Pallon kasaaminen

Kolme (tai 4) ympyrää kiinnitetään palloksi ylhäältä ja alhaalta rautalangalla. Tämä osoittautui mahdottomaksi yksin, joten syytä olisi saada kaveri apuun! Kun toinen pitää rinkuloita paikallaan pystyy toinen kiinnittämään ne rautalangalla kiinni toisiinsa.

Kun rinkulat on pallon muodossa, laitetaan pallon keskelle poikkipäin rinkulat tukemaan rakennetta. Kuva on otettu toisen keskirinkulan laiton jälkeen.

 (Pallon on kaatunut eikä pystyssä!)

Jokainen liitoskohta kannattaa sitoa tiukasti kiinni ettei ympyrät pääse liikkumaan ja pallo painumaan kasaan. Rautalankaa ei kannata säästellä.

Jos tässävaiheessa vaikuttaa ettei pallo ole ympyrä, ei kannata vielä hätääntyä...

Kun pallo pysyy kasassa, aloitetaan sen kehälle pujottelemaan yksittäisiä oksia. 

Jos rakenteesta haluaa tukevamman, voi myös kiinnittää kahta pajua yhteen ja pujottaa ne aina vastakkain yli- ja ali (katso allaoleva kuva). 

Oksien jatkokset kannattaa laittaa pallossa olevien oksien kohtaan, muuten ne taipuvat.

 "Irto-oksia" kannattaa taivuttaa pidemmältä matkalta ennenkuin ne laittaa kiinni, ne katkeavat muuten herkästi.

Kun pallossa on tarpeeksi oksia ja rakenne tuntuu tukevalta niin se on valmis! Mitä enemmän oksia palloon pujottelee sen tukevammaksi se tulee, ja sitä helpompi siitä on saada pyöreä. Valmista palloa voi vielä koittaa painella jos se ei ole tarpeeksi pyöreä.

Palloa on helpoin työstää seisten.